Olympialaisilla on takanaan mielenkiintoinen pitkä historia ja loistava tulevaisuus. Tämä artikkeli kertoo, kuinka kaikki alkoi Antiikin aikaisessa Kreikassa ja kuinka kisat kehittyivät pikkuhiljaa kohti moderneja Olympialaisia.
Antiikin Kreikka
Kaikki sai alkunsa antiikin aikaisesta Kreikasta, jonka Olympia-nimisessä kaupungissa alettiin järjestää Olympian kisoja. Näiden kisojen perintö elää yhä nykyaikaisissa olympialaisissa.
Muut juuret
Olympian kisojen lisäksi modernien olympialaisten juurten voidaan katsoa ulottuvan Kreikassa 1800-luvulla järjestettyihin Zappaan olympialaisiin ja englantilaisiin Wenlockin olympialaisiin. Wenlockin olympialaiset perustettiin vuonna 1850 ja niitä järjestettiin Much Wenlock -nimisessä englantilaisessa kylässä. Kisat olivat erityisen perinteikkäät. Zappaan olympialaisia järjestettiin kaikkiaan neljä kertaa. Evangelis Zappas, kreikkalainen varakas liikemies, rahoitti kilpailut ja ne pidettiin vuosina 1859, 1870, 1875 sekä 1889. Kisat saivat jopa nimensä Evangelis Zappaan mukaan. Antiikin olympialaisten tavoin kisoihin saivat osallistua vain miehet, joilla oli Kreikan kansalaisuus. Kisat olivat siis panhelleeniset.
Ateena 1896
Ensimmäiset modernit olympialaiset pidettiin Ateenassa vuonna 1896. Kisoissa kisattiin yleisurheilussa, voimistelussa, uinnissa, pyöräilyssä ja miekkailussa eli lajeja oli mukana huomattavasti vähemmän kuin nykyisin. Tosin myös soutu kuului alun perin kisojen lajivalikoimaan, mutta kisa jouduttiin perumaan huonojen sääolosuhteiden takia.
1900-luvun muutoksia
Vuonna 1924 kisat muuttuivat siten, että Olympialaiset alettiin jakaa kesä- ja talvikisoihin. Vuoteen 1992 asti molemmat kisat oli tapana järjestää saman vuoden aikana. Rytmiä päätettiin kuitenkin muuttaa ja talvikisoja alettiinkin järjestää joka neljäs vuosi, kuitenkin sillä poikkeuksella, että seuraavia talvikisoja miteltiin jo vuonna 1994.
Vuoden 1952 kesäolympialaiset
Suomen kannalta yksi merkittävimmistä Olympiakisojen tapahtumista olivat vuoden 1952 kesäolympialaiset, jotka pidettiin Helsingissä. Olympiatuli kulki Suomeen Kreikan, Tanskan ja Ruotsin kautta. Suomessa se saapui ensin Pallastunturille, josta se kulkeutui Rovaniemelle, Tornioon, Ouluun, Kokkolaan, Jyväskylään, Tampereelle ja lopulta Helsinkiin. Kisojen avajaiset pidettiin 19. heinäkuuta sateisessa säässä. Urheilijoita kisoihin osallistui lähes 5 000, kaikkiaan 69 maasta. Neuvostoliitto oli mukana ensimmäistä kertaa.
Suomi voitti kotikisoissa kuusi kultaa, kolme hopeaa ja 13 pronssia. Yhteensä mitaleita kertyi 22 kappaletta, mikä oli kisojen 8. paras suoritus. Eniten mitaleita keräsi Yhdysvallat, jonka mitalipottiin kertyi yhteensä 76 mitalia. Toiseksi eniten mitaleja keräsi Neuvostoliitto ja kolmannelle sijalle ylsi Unkari.